Tieto
eli
Kertomus Jumalan kostosta vapaille sieluille ja erään vapaan sielun yritys paeta vankilastaan.
Kirjoittanut: Ephraim
Henkilöt:
Jumala tämän vankilan luoja
Saatana pelastajamme, sielujemme suojelija
Austinus yksi harvoista vangeista, joka on huomannut tilansa
Verecca Austinuksen rakastettu, yksi vangeista
Ausrelius Jumalan kätyri, joka yrittää estää Austinusta levittämästä totuuttaan
Raphael yksi Jumalan sanansaattajista, harhauttaa ihmisiä esiintymällä armon arkkienkelinä
joukko yksinkertaisia maalaisia - miehiä, naisia, lapsia
I kohtaus
Valoton paikka. Kaksi hahmoa - Jumala ja Saatana - leijuvat tyhjiössä.
JUMALA
Saatana, liian pitkälle mennyt olet.
Sielut ovat vapaana. Kukaan ei niitä kaitse.
Kukaan ei niitä ohjaa. Kukaan ei niitä suojele.
SAATANA
Veli hyvä. Kuka sieluja uhkaa?
Keneltä ne tarvitsevat suojelua?
Miksi sieluja pitäisi ohjata? Kuka niitä ohjaisi?
Sielut kaitsevat itse itseään ja niin on hyvä.
Vapaus vapauttaa. Sielut nauttivat vapaudesta.
JUMALA
Vai olen minä veljesi?
Mikähän minulle on sellaisen kunnian suonut?
Me olemme siis perhettä. Samaa lihaa ja samaa verta.
Silloin puolet sieluistasi on minun.
Yhteinen isämme on siis antanut sen minulle.
Vaadin osuuteni.
SAATANA
Kuka omistaisi sielut?
Kuka haluaisi omistaa jotain, mikä on vapaana niin
kaunista, mutta vangittuna kuihtuu ja tuhoutuu.
Vapaita ovat sielut ja vapaina pysyköön, veliseni.
poistuu paikalta
JUMALA
Vai et sinä omista sieluja.
Silloinhan sinua ei varmasti haittaa, jos minä otan ne.
Raphael tule luokseni, isäntäsi vaatii.
Raphael saapuu
RAPHAEL
Isäntäni. Mitä haluat nöyrän palvelijasi tekevän?
Mitä toivot minun saavuttavan?
JUMALA
Tule. Saat avustaa.
Luokaamme maailma, johon voimme sielut vangita.
Niiden vapaus kuvottaa minua.
Niiden temmellys on kauhistus.
Ne tarvitsevat kaitsijaa.
Ne tarvitsevat jonkun suojelemaan niitä kaikelta pahalta.
Luokaamme siis maailma ja kuudentena päivänä vangitkaamme ensimmäinen sielu siihen.
Vangitkaamme myös toinen sielu ja pakottakaamme heidät tuottamaan lisää vankiloita.
Joskus maailma tulee olemaan kaikkien sielujen vankila.
Joskus vapaita sieluja ei enää ole.
II kohtaus
Saatana ja Austinus puhelevat tyhjyydessä.
SAATANA
Austinus, rakas vapaa sielu, kuuntele kun puhun sinulle, äläkä koskaan unohda sanojani.
AUSTINUS
Rakas suojelijani Saatana, mikä painaa mieltäsi?
Kerro ja minä kuuntelen.
SAATANA
Pelkään pahoin, että veljeni Jumala yrittää jotain kauheaa.
Vapautesi on uhattu. Temmellyksesi on ohi.
Muista siis tämä. Kuolema on vapaus. Elämä on vankila.
AUSTINUS
Muistan sen aina, hyvä Saatana, rakas luojani.
poistuu paikalta. Saatana jää taakse ja alkaa kyynelehtiä.
III kohtaus
Jumala ja Raphael keskustelevat kauniissa puutarhassa.
JUMALA
Onko kaikki valmista, palvelijani?
Voiko kärsimys alkaa? Onko puitteet luotu?
RAPHAEL
Puut ovat paikoillaan. Odotamme vain, että nainen hairahtaa ja heidän kohtalonsa on sinetöity.
Mikään ei heitä voi enää pelastaa.
Heidän vapautensa on ohi.
JUMALA
Voittoni on siis varma. Sielut eivät enää tunne vapautta.
Tai tule koskaan tuntemaankaan.
RAPHAEL
Voitto on sinun herrani. Voitto on jo selvä.
IV kohtaus
Verecca ja Austinus suutelevat pimeässä tilassa.
VERECCA
Miksi et rakastele minua, rakkaani?
Miksi et suo minulle sitä iloa?
Miksi et siitä lastasi minun lanteillani?
AUSTINUS
Rakkaani. Niin paljon kuin sinua rakastankin,
en voi.
Sillä emme ole täällä vapaasta tahdostamme, vaan pakotettuina.
Emme saa vangita tänne enää yhtään sielua, joka temmeltää vapaana jossain taivaan tuolla puolen.
VERECCA
Vangita? Mistä puhut rakkaani?
Oletko tullut hulluksi?
Haluan lapsen! Jos se ei onnistu kanssasi, etsin itselleni oikean miehen.
Jonkun joka ymmärtää maailmaa ja haluaa lapsen.
AUSTINUS
Verecca, Jumala on riistänyt sinulta muistikuvan vapaudestasi.
Kaikista niistä upeista ajoista ennen vangitsemistamme.
Saatana antoi minulle muistin lahjan.
Minä muistan kaiken ja se tuottaa minulle tuskaa.
Mutta voin ehkä kertoa tiedostani eteenpäin.
Ehkäpä minä rakastan sinua, niin kuin vain mies voi.
Mutta lasta en sinulle tee.
Harjoittaa sodomiaa Vereccan kanssa ja poistuu paikalta.
Raphael astuu varjoista tuoden mukanaan silmiä kirvelevän valon.
VERECCA
Mikä sinä olet, oi kaunis valon olento?
Kerro nimesi, niin voin ylistää sitä kaikille ja kaikkialla.
RAPHAEL
Minä olen vain se mikä olen.
En tarvitse ylistystä, mutta kerron kuitenkin nimeni.
Se on Raphael, Jumalan, meidän herramme, armon arkkienkeli.
VERECCA
Oi, suuri enkeli, armahda minua.
Anna minulle mies, joka haluaa lapsen.
Mies, joka ei tyydy kiusaamaan minua.
RAPHAEL
Tunnet Jumalan lain. Et voi saada uutta miestä,
ennenkuin vanha on kuollut.
VERECCA
Siispä Austinuksen on kuoltava.
V kohtaus
Verecca astuu varovasti sisään kappeliin, jossa Ausrelius odottelee.
AUSRELIUS
Mikä on rakas lapsi?
Mikä noin painaa?
VERECCA
Se on mieheni, joka ei halua lasta.
Saatanan lapsi, joka ei halua tuoda uutta elämää tähän maailmaan.
AUSRELIUS
Jumalan lain mukaan hänet on tapettava.
Kuolema olkoon hänen kohtalonsa.
VI kohtaus
Austinus istuskelee kivellä, kun suuri kansanjoukko johtajinaan Ausrelius ja Verecca saapuvat
AUSTINUS
Saatana kertoi tämän tapahtuvan.
Saatana antoi minulle tiedon tästä jo kauan sitten, ennen kuin maailmaa oli edes luotu.
Odotin tätä ja odotin innolla. Nyt sieluni saa jälleen olla hetken vapaa tästä maallisesta ruumiista, johon Jumala sen on vanginnut.
AUSRELIUS
Älä pilkkaa Jumalaa.
Jumala on hyvä. Jumala on voimakas.
AUSTINUS
Saatana on hyvä. Saatana on ystävällinen.
Saatana ei pakota meitä mihinkään, vaan antaa meidän toimia oman tahtomme mukaan.
VERECCA
Mutta ei anna meidän hankkia lapsia?
Kuka voi olla niin julma, että ei halua lisää elämää?
AUSTINUS
Minä. Mutta en ole julma, vaan maailma on ja minä aion jättää sen.
Tappakaa siis minut, Jumalanne nimeen.
Minä palaan vielä, vaikkakin vastoin tahtoani.
Ja minä muistan aina vapauden.
Vankeus on minulle pahempi rangaistus kuin teille.
Suotte minulle nyt väliaikaisen vapauden.
Kiitos.
Kansanjoukot syöksyvät Austinuksen kimppuun ja repivät hänet kappaleiksi.
LOPPU
Sir Percival Gregory Simmonsin muistiinpanoista:
Tietojemme mukaan 'Tieto' sai vain yhden esityksen ja varmasti hyvä niin. Se on yksinkertaisesti huono. Olen pakotettu tyytymään näin värittömään sanaan juuri tuon yritelmän kehnouden takia. Omalla tavallaan se on kuitenkin historiallisesti merkittävä löytö. Aiemmin meillä ei ole juuri ollut vertailukohtia tunnettujen mestarien töille tai muille klassikoille, joista on otettu lukuisia kopioita ja jotka ovat siten säilyneet jälkipolville. 'Tieto' säilyi puhtaan sattuman kautta. Ainoa löydetty kappale on myös alkuperäinen. Se näyttää kiireessä kyhätyltä ja siinä on paljon käsin tehtyjä muutoksia. Lisäksi kirjoittajalta on ilmeisesti - ehkä onneksemme - ollut käytössä vain yksi paperi (mikä olikin huomattavan kallista noina aikoina), sillä koko teksti on mahdutettu yhdelle arkille.
Toinen merkittävä piirre on 'Tiedon' jumalaa pilkkaava asenne, joka on varmasti ollut poikkeuksellinen noina aikoina, ainakin noin suorasanaisessa muodossa. Ehkä näytelmä yrittää parodioida jotain tai lietsoa jonkin lahkon vastaista asennetta. Siitä meillä ei ole varmaa tietoa.
Kirjoittajasta, 'Ephraimista', ei tiedetä mitään. Häneltä ei ole säilynyt muita kirjoituksia, eikä häneen liittyviä dokumentteja ole löydetty.
'Tieto' on historiallinen kummajainen, joka saa meidät arvostamaan tunnettuja mestareita entistä enemmän. Itse tulen suuresti nauttimaan jokaisesta näytelmästä jonka tulen näkemään tietäen, että se ei ole 'Tieto'.
Lisäys: Usea amatöörinäyttelijäryhmä on ottanut minuun yhteyttä tarkoituksenaan saada teksti käyttöönsä. Heistä tämä on ehkä hyvä vitsi, mutta tarpeen tullen aion vaikka polttaa käsikirjoituksen sen historiallisesta merkityksestä huolimatta.